Logistiikka 2030

Huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää toimivaa logistiikkaa. Logistiikka 2030 on kehitysohjelma, joka vastaa Huoltovarmuuskeskuksen strategian painopistealueeseen kuljetukset ja toimitusketjut. Ohjelman tavoitteena on tunnistaa logistiikan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Suomessa ja kansainvälisessä ympäristössä. Ohjelmalla vahvistetaan kriittistä logistista infrastruktuuria sekä logistiikkapalveluiden toimintakykyä ja -edellytyksiä Suomessa. Ohjelma on käynnistetty maaliskuussa 2021 ja ohjelmasuunnitelma sekä tavoitteet on päivitetty loppuvuodesta 2024.

Ohjelman tausta ja tavoitteet

Häiriöt logistiikassa vaikuttavat läpileikkaavasti kaikkiin eri huoltovarmuuskriittisiin toimialoihin. Samalla toimiva logistiikka on riippuvainen muiden toimialojen resursseista ja järjestelmistä, kuten energian ja osaavan henkilöstön saatavuudesta sekä tietojärjestelmien tai talvimerenkulun toimivuudesta.

Toimivan logistiikan varmistamiseksi sekä kriittisten toimialojen materiaalisten tarpeiden turvaamiseksi on tärkeää tunnistaa kuljetusvirtojen pullonkauloja sekä löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja toimitusketjuille. Logistiikka 2030 -ohjelmassa tätä työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa. Ohjelman avulla logistiikan huoltovarmuutta päästään kehittämään yhtenä kokonaisuutena. Logistiikka 2030 -ohjelman kehittämisalueet ovat:

1. Kansainvälisen merikuljetusketjun sujuvuus ja häiriöttömyys
2. Liikennejärjestelmä, kuljetusketjut ja vaihtoehtoiset reitit
3. Kuljetuskaluston, varaosien ja materiaalien saatavuus
4. Energian saatavuus
5. Osaamisen ja henkilöstön riittävyys
6. Kriittisten tukitoimintojen ja -järjestelmin toimivuus

Ohjelman projektit

Ohjelman tavoitteita kohden edetään ja niitä toteutetaan askel askeleelta kehitysprojektien ja muiden toimenpiteiden avulla. Nämä muodostavat ohjelman projektisalkun. Projektit toteutetaan käyttäen Huoltovarmuuskeskuksen ohjelmien (Digitaalinen turvallisuus 2030, Energia 2030 ja Ruoka ja vesi 2030) yhteisiä toimintamalleja ja prosesseja, joiden avulla varmistetaan projektien korkea laatu ja tuloksellisuus.

Projektit suunnitellaan, toteutetaan ja dokumentoidaan sekä niiden vaikuttavuutta mitataan. Projekteja voivat toteuttaa sekä HVK että projektien HVK:n ulkopuoliset toteutusorganisaatiot ja kumppanit.

Miksi tarvitsemme Logistiikka 2030 -ohjelmaa?

Nykyiset tuotanto- ja toimitusketjut ovat globaaleja, monipolvisia ja pitkiä. Kaupalle ja teollisuudelle tärkeiden kuljetusreittien toimivuus takaa Suomen huoltovarmuuden. Toimitusketjuihin sisältyvän kuljetuslogistiikan osuus on kasvanut ja se on levittäytynyt käytännössä koko maapallon kattavaksi.

Logistiikan toimintaympäristössä globaalit kriisit ovat muuttaneet kuljetusjärjestelmää. Nämä muutokset vaikuttavat kuljetusreitteihin ja kustannusrakenteisiin. Myös Itämeren merkitys on kasvanut entisestään. Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista yli 95 % kulkee Itämeren kautta. Logistiikka 2030 -ohjelmassa painotetaankin meriliikenteen häiriötilanteisiin varautumista ja vaihtoehtoisien reittien varmistamisesta sekä logistiikan keskeisten solmukohtien toimivuutta.

Logistiikka 2030 -ohjelmassa huomioidaan myös ilmastonmuutoksen merkitys alalle. Muutospaineita kohdistuu muun muassa rahtilaivojen käyttövoima- ja polttoainevalintoihin sekä niiden moottoriratkaisuihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös globaaleihin logistiikan, kaupan ja teollisuuden tuotantoketjuihin, kuten kuljetusmuotojen ja -virtojen säätelyyn.

Lisäksi digitalisaation vaikutus logistiikalle ja kuljetuksille on valtava. Globaalit tietoverkot ja -järjestelmät ovat kaikkialla ja yhdistävät logistiikan toimijat sekä toiminnot saumattomasti yhteen. Digitalisoituminen mahdollistaa toiminnan kehittämisen, kuten digitaalisiin järjestelmiin perustuvan paikannuksen ja ohjausjärjestelmien sekä niihin liittyvien sovellusten hyödyntämisen logistiikassa.

Logistiikan toimijoilta vaaditaan nyt ja tulevaisuudessa nopeaa reagointikykyä ja hyvää varautumista. Logistiikka on altis kyber- ja hybridiuhkille, mutta tahallisten uhkien lisäksi myös tahattomille, kuten koronakriisille ja muille pandemioille.

Lisätietoja (etunimi.sukunimi@nesa.fi)

Ohjelmajohtaja Katriina Viljanen