Tietoyhteiskunta

Teknistaloudellinen kehitys on johtanut verkostoituneeseen yhteiskuntaan, jossa keskinäiset riippuvuudet ovat kasvaneet. Tehokas ja optimoitu verkostotalous perustuu nopeasti kehittyvään tieto- ja viestintä-teknologiaan, joka on erittäin häiriöherkkä uudenlaisille uhkille ja riskeille. Näistä esimerkkeinä yhä lisääntyvät kyberhyökkäykset, haittaohjelmat, palvelunestohyökkäykset ja muut verkkoterrorismin muodot.

Tietoliikenteen, tietojärjestelmien ja viestinnän toimintavarmuus on tänään yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan, turvallisuuden ja kansalaisten toimeentulon välttämätön edellytys. Tarve suojata tieto- ja viestintäjärjestelmiä on lisääntynyt.

Tehtävät ja tavoitteet

Tietoyhteiskunta-alan

• tehtävänä on varmistaa, että yhteiskunnan kannalta välttämättömät palvelut toimivat kaikissa olosuhteissa
• tavoitteena on suojata ja varmentaa yhteiskunnan kriittisten perusrakenteiden toimivuus jo normaalioloissa, kuten sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät osana toimintaa
• varautuminen on yritysten omaehtoista jatkuvuudenhallintaa.

Miten varaudutaan

Merkittävä osa tietoyhteiskunnan varautumisesta tapahtuu omaehtoisesti alan yrityksissä, kun ne kehittävät jatkuvuuden hallintaansa. Ala varmistaa tietoteknisten järjestelmien ja rakenteiden toimivuutta jo normaalioloissa.

Erilaisiin uhkiin varautumisessa teknisiä keinoja ovat muun muassa tietoturvallisuustekniikan jatkuva ylläpito, varajärjestelyt, kahdentaminen, rakenteellinen suojaaminen ja energian saannin varmistaminen.

Suomeen on rakennettu erillinen suojattu mobiiliverkko eli viranomaisverkko VIRVE, joka on tarkoitettu lähinnä turvallisuus- ja pelastusviranomaisten viestiliikenteen varmistamista varten erilaisissa katastrofitilanteissa.

Muita teletoimintaa ja sähköistä viestintää varmistavia teknisiä hankkeita ovat muun muassa viranomaisten vaaratiedotus-järjestelmä, tärkeiden viestikeskusten suojaaminen elektro-magneettista pulssia vastaan ja valtakunnan tiedonsiirron runkoverkkojen varmistaminen.