Sektori ja poolit

Energiahuoltosektori ja sen poolit: Kaasupooli, Lämpöpooli, Polttonestepooli ja Sähköpooli organisaatioineen vastaavat varautumis- ja valmiussuunnittelusta poikkeus- ja normaaliolojen vakavia häiriötilanteita varten.

Sektorin ja poolien tehtävä on kiinnittää huomio huoltovarmuusnäkökulmaan sekä luoda ja ylläpitää varautumista, jolla turvataan toipuminen vakavista häiriöistä. Lisäksi ne valmistelevat keinoja, joilla ohjataan kulutusta silloin, kun markkinaohjautuvuus ei tuota riittävää huoltovarmuutta.

Energiahuoltosektorin pooleilla on yhteistä aluetoimintaa jokaisella viidellä alueella (Etelä, Lounas, Itä, Länsi, Pohjoinen). Energiahuollon aluetyössä edistetään toimijoiden jatkuvuudenhallintaa sekä parannetaan tiedonvaihtoa ja muuta alueellista yhteistyötä. Energiahuollon aluetyöstä vastaa Huoltovarmuuskeskus.

Energiahuoltosektori

• edistää huoltovarmuusnäkökulman huomioonottamista alaan liittyvässä keskustelussa ja päätöksenteossa
• määrittelee, mitä erityistoimia tarvitaan markkinaosapuolten normaalien vastuiden lisäksi
• kehittää suunnitteluorganisaationsa vastaamaan muuttuvia energiamarkkinoita ja järjestökenttää
• osallistuu pohjoismaiseen huoltovarmuusyhteistyöhön ja määrittää vastuunjaon muiden viranomaisten kanssa.

Kaasupooli

Kaasupooli suunnittelee ja toteuttaa huoltovarmuutta kaasualalla. Poolin toimiala kattaa kaasun maahantuontia ja siirtoa, tuotantoa, jakelua ja myyntiä harjoittavat yritykset. Lisäksi poolitoimikunnassa ovat mukana kaasujen loppukäyttäjät yhdyskunnissa, teollisuudessa ja kaasua raaka-aineena käyttävät toimijat.

Suunnittelun tavoitteena on Suomen kaasuhuollon turvaaminen ja varmistaminen kaikissa tilanteissa, painopisteen ollessa poikkeusolojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden edellyttämissä toimissa. Kaasulla tarkoitetaan tässä yhteydessä energiakaasuja, kuten maakaasua, biokaasua ja vetyä.

Suurimmat kaasun käyttäjät Suomessa ovat teollisuus ja energiayhtiöt.

Polttonestepooli

Polttonestepooli vastaa polttonestealan valmiussuunnittelusta. Toimialaan kuuluvat polttonesteiden ja nestekaasun jalostus ja maahantuonti sekä polttonesteiden jakelu, varastointi ja kuljetukset.

Polttonestepooli selvittää nestemäisten polttoaineiden valmistukseen, varastointiin, siirtoon, jakeluun ja kulutukseen vaikuttavia tekijöitä sekä suunnittelee ja valmistelee toimenpiteitä, joiden päämääränä on nestemäisten polttoaineiden huoltovarmuuden toimintaedellytysten parantaminen ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen poikkeuksellisissa oloissa. Toiminnassa kiinnitetään huomiota hyvän kriisinsietokyvyn saavuttamiseen raaka-aineiden, tarvikkeiden ja komponenttien osalta sekä yritysten kouluttamiseen poikkeus­olojen varalta.

Sähköpooli

Sähköpooli edistää Suomen sähköhuollon toimijoiden varautumista ja huoltovarmuuden parantamiseksi tehtävää yhteistyötä sekä sähköalan että muiden toimialojen toimijoiden ja viranomaisten kanssa.

Poolin toiminnassa on mukana huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä, joiden toimialana on sähköntuotanto, sähkönsiirto, sähkönjakelu ja palveluntuotanto sekä sähkönkäyttäjiä ja alan viranomaisia. Sähköpoolin poolisopimus on solmittu Huoltovarmuuskeskuksen ja Energiateollisuus ry:n kanssa.

Sähköpooli

• selvittää, suunnittelee ja valmistelee toimenpiteitä sähköhuollon huoltovarmuuden kehittämiseksi
• määrittelee toimialansa huoltovarmuuskriittiset yritykset
• seuraa ja auttaa kehittämään toimialansa yritysten varautumista ja jatkuvuudenhallintaa
• muodostaa toimialansa huoltovarmuuden tilannekuvan
• ylläpitää ja kehittää alan yritysten kykyä toimia häiriö- ja poikkeustilanteissa muun muassa järjestämällä harjoitus- ja koulutustilaisuuksia.

Lämpöpooli

Lämpöpoolin varautumis- ja valmiussuunnittelun piiriin kuuluu energia- ja lämpöhuollon yrityksiä ja toimijoita Suomessa. Pooli suunnittelee, valmistelee ja koordinoi toimenpiteitä, joilla valtakunnan lämpöhuolto voidaan ylläpitää riittävällä tasolla myös erilaisissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Pohjoinen yhteiskuntamme on riippuvainen häiriöttömästä lämmöntuotannosta ja -jakelusta, jonka loppukäyttäjiä ovat mm. kiinteistöt, teollisuus ja yksittäiset ihmiset. Noin puolet Suomen asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergiasta tuotetaan kaukolämmöllä, joka on yleisin lämmitysmuoto Suomessa. Kaukolämpöverkko on kaikkiaan 166:ssa Suomen kunnassa.

Ilmastotavoitteet ohjaavat vahvasti myös lämpöhuollon huoltovarmuutta. Normaaliolojen lämmöntuotannossa siirtymä on yhä enemmän kohti biopohjaisia ja uusiutuvia polttoaineita sekä polttoon perustumattomia tekniikoita.