Energiahuolto

Pohjoisen sijainnin vuoksi Suomessa tarvitaan paljon energiaa. Lämmitykseen tarvittavan energian määrä on maailman suurimpia henkilöä kohti. Lisäksi teollisuus tarvitsee runsaasti energiaa käyttöönsä.

Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun energiantuotantoon, monipuolisiin energialähteisiin ja toimintavarmaan siirto- ja jakelujärjestelmään.  Sähköä ja kaukolämpöä tuotetaan tehokkaasti monista kotimaisista ja tuontipolttoaineista. Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki.

Energiahuollon toimiala

• huolehtii mahdollisimman häiriöttömästä energian saatavuudesta
• seuraa energiamarkkinoiden kehityksen vaikutusta huoltovarmuuteen
• edistää huoltovarmuusnäkökulman huomioon ottamista päätöksenteossa
• kehittää uusia, toimivia keinoja huoltovarmuuden turvaamiseksi
• edistää laajasti alan varautumis- ja valmiussuunnittelua.

Tavoitteet ja miten varaudutaan

Keskeisimmät tavoitteet ovat energian häiriötön saatavuus, kilpailukykyinen hinta ja ympäristöystävällisyys. Huoltovarmuus mitoitetaan siten, että yhteiskunnan toimintakyky voidaan ylläpitää normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusolosuhteissa, puolustustila mukaan luettuna, pitkittyvänkin kriisin aikana.

Energiahuollon varautuminen perustuu normaaliolojen mahdollisimman häiriöttömään energiahuoltoon. Alalla on luotu varautumis- ja valmiussuunnitelmia siirto- ja jakeluverkostojen sekä kuljetus- ja varastointijärjestelmien turvaamiseksi, jotta energiaa voidaan toimittaa käyttäjille.

Energia-alan yritykset ja muut alan organisaatiot ovat keskeisiä huoltovarmuuden varmistamisessa. Lisäksi Fingrid Oy vastaa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta. Energiavirasto seuraa ja raportoi, miten sähköntuotantokapasiteetti riittää, yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Valtioneuvosto päättää valtion varmuusvarastojen käytöstä ja purkamisesta.

Energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään yllä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.

Tuontipolttoaineiden velvoitevarastointi koskee kivihiiltä, raakaöljyä ja muita öljynjalostuksessa käytettäviä syöttöaineita, keskeisiä öljytuotteita ja maakaasua.

Uusia ratkaisuja energiahuoltovarmuuteen vähähiilisessä yhteiskunnassa etsitään laajassa Energia 2030 -ohjelmassa.