Elintarvikehuolto

Elintarvikehuollolla turvataan väestön ja tuotannollisten kotieläinten ravinto häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Toiminta edellyttää varautumisjärjestelyjä julkishallinnolta ja elinkeinoelämältä. Hallinnon varautuminen perustuu valmiuslakiin, kun taas elinkeinoelämä turvaa liiketoimintansa jatkuvuutta vapaaehtoisesti.

Yhteiskunnan kokonaisvarautumisen kannalta keskeisiä ovat kansallinen maataloustuotanto ja kotitalouksien omakohtainen varautuminen.

Tehtävät ja tavoitteet

Elintarvikehuollon tavoitteena on varmistaa elintarvikealan jatkuvuudenhallinta.

Elintarvikehuolto

• seuraa alan rakennemuutosta, kapasiteetin kehitystä, tuotteiden ja tuotantopanosten maailmanmarkkinoiden kehitystä
• analysoi näiden tekijöiden vaikutusta huoltovarmuuteen.

Elintarvikehuollon tehtävänä on turvata

• riittävä alkutuotanto, elintarviketeollisuuden jalostuskapasiteetti sekä toimiva teollisuuden ja kaupan jakelujärjestelmä kuluttajille
• vähittäiskauppaverkoston ja ruokapalveluiden toiminta.

Miten varaudutaan

Varautuminen on alan verkottunutta yhteistyötä. Yritykset varmistavat toimintansa jatkuvuuden kaikissa olosuhteissa. Valtionhallinto varautuu ohjaamaan tuotantoa, niukkojen voimavarojen käyttöä ja lopputuotteiden kulutusta. Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut poikkeusolojen toimintamallin, joka sisältää kuluttajasäännöstelyn, markkinoiden toimintaedellytysten varmistamisen, resurssien käytön ja toimijoiden ohjauksen.

Viljan, siemenviljan sekä eräiden maatalouden kemikaalien ja perustuotannon raaka-aineiden varmuusvarastoja käytetään puskureina häiriötilanteissa. Varmuusvarastojen käyttöönotosta päättää valtioneuvosto.

Välttämättömistä raaka-aineista ja tuotteista voidaan pitää turvavarastoja, jotta tuotantoa voidaan ylläpitää. Turvavarastoja perustetaan yrityksen ja Huoltovarmuuskeskuksen välisillä sopimuksilla. Yritys omistaa varastoidun materiaalin, mutta sen käyttöönotto edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön lupaa.