Huoltovarmuus Suomessa

Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan.

Toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta. Markkinat eivät kuitenkaan välttämättä riitä ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän vuoksi tarvitaan huoltovarmuustyötä, jolla varaudutaan ylläpitämään yhteiskunnan kriittiset toiminnot mahdollisimman normaaleina näissä tilanteissa. Suomessa huoltovarmuutta varmistetaan yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.

Toimiva yhteiskunta ei ole itsestäänselvyys

Suomi on taloudellisesti ja teknologisesti kehittynyt yhteiskunta. Kansalaiset voivat ostaa ruokaa ja juomaa kaupasta tai ravintolasta, saavat sähköä sähköverkosta ja vettä vesijohtoverkostosta, maksavat tavarat ja palvelut pankkien järjestelmien kautta ja käyttävät tasokkaita terveydenhoitopalveluita. Nämä ovat esimerkkejä toiminnoista, jotka kuuluvat huoltovarmuuden piiriin.

Huoltovarmuustyön tavoitteissa ja keinojen valinnassa on otettava huomioon Suomen erityispiirteet, joita ovat kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti, riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet. Lisäksi globalisaatio, omistus- ja liiketoimintarakenteiden muutokset ja teknologian kehitys asettavat haasteita huoltovarmuuden turvaamiselle.

Yhteistyössä julkiset ja yksityiset toimijat

Verkostoituneen yhteiskunnan uhkiin varautuminen edellyttää materiaalista varautumista ja yhteiskunnan huoltovarmuudelle kriittisten organisaatioiden toiminnan jatkuvuuden turvaamista.

Suomessa valtion ja kuntien viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Yritykset ovat pääsääntöisesti vapaaehtoisesti mukana toiminnassa, jolloin varautumisen lähtökohtana ovat liiketoiminnalliset perusteet, asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset ja näihin liittyvä riskienhallinta.

Huoltovarmuuskeskus tekee laajaa yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän ja toimialajärjestöjen kanssa. Yhdessä Huoltovarmuusorganisaation sektorien ja poolien kanssa Huoltovarmuuskeskus sovittaa yhteen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tavoitteita ja hyötyjä varautumistoimissa.

Huoltovarmuuskeskuksen rooli on koordinoida, edistää ja mahdollistaa huoltovarmuustyötä niillä alueilla, jotka ovat kriittisiä huoltovarmuuden kannalta. Varastoinnin osalta Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on varmistaa puskuri sopimalla esimerkiksi viljan tai öljyn varastoinnista alan organisaatioiden kanssa. Puskurien avulla ostetaan aikaa, jotta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimijat voivat aktivoida omat valmiussuunnitelmansa.

Huoltovarmuuden keinoja kehitetään jatkuvasti

Suomella on runsaasti vahvuuksia, jotka auttavat ylläpitämään kansallista huoltovarmuutta. Runsaat luonnonvarat, hyvä elintarviketuotantokyky, kehittynyt hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmä sekä hyvin toimiva fyysinen ja sähköinen infrastruktuuri ovat esimerkkejä vahvuuksista.

Kansantalous on tiiviisti integroitunut kansainväliseen talouteen. Kansainvälistyminen, verkostotalous ja teknologinen kehitys saattavat aiheuttaa uusia riskitekijöitä, minkä vuoksi huoltovarmuuden keinoja kehitetään jatkuvasti. 2000-luvulla materiaalisen varautumisen rinnalle on noussut kriittistä tuotantoa ja järjestelmiä ylläpitävien organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen – jatkuvuudenhallinta.