Nato-yhteistyö

Suomella on kertynyt kokemusta Nato-yhteistyöstä huoltovarmuuden näkökulmasta jo vuodesta 1994 asti, kun Naton rauhankumppanuusohjelma perustettiin ja Suomesta tuli ohjelman jäsen. Huhtikuussa 2023 toteutuneen Nato-jäsenyyden myötä Suomi jatkaa kansallisen ja kansainvälisen huoltovarmuuden ja resilienssin eteen tehtävää työtä.

Natossa tehtävää resilienssityötä ohjaa resilienssikomitea (Resilience Committee, RC), jonka alaisuudessa toimivissa suunnitteluryhmissä suunnitellaan ja kehitetään eri alojen kriisinkestävyyttä – eli kykyä varautua ja vastata erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä palautua niistä. Työskentelyyn osallistuu jäsen- ja kumppanimaiden edustajia ja asiantuntijoita, joista osa edustaa yksityistä sektoria. Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat osallistuvat suunnitteluryhmien työskentelyyn yhdessä useiden ministeriöiden ja virastojen virkamiesten kanssa. Resilienssityön keskeisiä tavoitteita ovat yhteiskunnan siviilisektoreiden valmius, infrastruktuurien toimivuus ja sotilaallinen ja poliittinen yhteistyö.

Brysselissä Suomen Naton pysyvässä edustustossa huoltovarmuusasioita hoitaa Huoltovarmuuskeskuksen lähettämä erityisasiantuntija. Hän seuraa siviilivalmiussuunnittelun kehitystä ja sen rajapintoja suomalaiseen huoltovarmuusmalliin ja raportoi niistä. Erityisasiantuntija osallistuu myös kokouksiin ja harjoituksiin. Huoltovarmuuskeskus rahoittaa myös Naton kansainväliseen sihteeristöön sijoitetun Voluntary National Contribution (VNC) -erityisasiantuntijan tehtävää.

Lue lisää Naton resilienssityöstä:

Ulkoministeriön Suomi ulkomailla -sivusto
Naton resilienssityö, siviilivalmius ja artikla 3 (englanniksi)
Naton resilienssikomitea (englanniksi)