Etusivu/Ajankohtaista/Siirtyminen laajamittaiseen metsähakkeen käyttöön asettaa haasteita energiahuoltovarmuudelle
Julkaistu 17.05.2021
Siirtyminen laajamittaiseen metsähakkeen käyttöön asettaa haasteita energiahuoltovarmuudelle
Polttoturpeen ja kivihiilen käytöstä luopuminen energiantuotannossa lisää kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää kaikkialla Suomessa. Puun kysyntä energiatuotantolaitoksilla nousee 30–40 prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä, arvioidaan Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Huoltovarmuuskeskuksen AFRYltä tilaamassa tuoreessa raportissa. Heikosti varastoituvan metsähakkeen laajamittainen käyttö asettaa haasteita energiahuoltovarmuudelle.
Energiasektorilla on meneillään nopea siirtymä uusiutuvan energian käyttöön. Lämmöntuotannossa ja sen yhteydessä tapahtuvassa sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö vähenee voimakkaasti tai loppuu kokonaan lähivuosina. Merkittävä osa näistä polttoainesta on korvautumassa metsähakkeella ja muilla biomassajakeilla, mikä lisää niiden kysyntää merkittävästi.
Suomen energiahuollon huoltovarmuus perustuu hajautettuun energiantuotantoon ja monipuolisiin energialähteisiin. Kotimaiset polttoainevarat rajoittuvat nykyisellään bioenergiaan, turpeeseen ja jätteen energiahyödyntämiseen. Vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle Suomessa varastoidaan fossiilisia tuontipolttoaineita.
Turpeen käytön vähentyessä metsähakkeen rooli energiahuoltovarmuudessa kasvaa. Toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamiseksi onkin syytä varautua metsähakkeen kysynnän nopeaan ja suureen kasvuun. Energiapuun tuonti kasvaa, mutta rinnalla on vahvistettava kotimaisen puun saantia ja varastointia. Suomen kylmän ilmaston vuoksi on syytä turvata energialaitosten häiriötön polttoaineen saanti kaikissa oloissa. Kylmä talvi saattaa kasvattaa vuotuista polttoaineen kulutusta kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa jopa noin 10 prosenttia verrattuna keskimääräiseen vuoteen. Muutaman kylmimmän kuukauden osalta muutos kysynnässä saattaa olla jopa 20–30 prosenttia
Biomassan tuotannon lisääminen sisältää merkittävän viipeen huoltovarmuuden näkökulmasta. Voimalaitoksissa hyödynnettävän metsähakkeen raaka-aineiden olisi yleensä kuivuttava kesän yli, ellei laitoksessa esimerkiksi savukaasupesurin vuoksi haluta käyttää kosteampaa polttoainetta. Metsähake menettää lämpöarvoa varastoitaessa, minkä lisäksi sen varastointi vie paljon tilaa matalasta lämpöarvosta johtuen. Toimitusketjujen ja varastoinnin kehittäminen ovat merkittävässä roolissa energialaitosten polttoainehuollon varmistamisessa.
Kiinteiden puupolttoaineiden kysynnän kasvaessa lisääntyy oletettavasti myös tuontibiomassan rooli energiantuotannossa. Toisaalta tuonti mahdollistaa suuremmat kertaerät ja hajauttaa saatavuuteen liittyvää riskiä, mutta osaltaan vähentää Suomen energiaomavaraisuutta.
Tuontipuu täydentää kotimaista tarjontaa
Erityisesti kaukolämmön ja teollisuuden energiantuotannossa tarvitaan vielä pitkään merkittäviä määriä polttoaineita. Metsähakkeen hyödyntämisaste on nykytilanteessa alhainen, ja teollisuuden sivutuotteilla (puru ja kuori) on merkittävä rooli energiantuotantolaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käytössä. Sivutuotteiden tarjontaan vaikuttavat voimakkaasti teollisuuden suhdanteet.
Suurin niukkuus kiinteistä puupolttoaineista on eteläisessä ja läntisessä Suomessa, missä kiinteiden puupolttoaineiden kysyntä on jo nyt korkealla tasolla tarjontaan nähden. Jatkossa kotimaan hankinnan kuljetusmatkat pitenevät, ja kehityksen seurauksena energiapuuvirtoja ohjautuu näille alueille myös itäisestä Suomesta. Kotimaan hankintaa täydennetään tuontienergiapuulla pääosin Baltian maista. Tuontipuun osuuden laitosten kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä arvellaan nousevan eteläisessä Suomessa 15–20 prosenttiin ja läntisellä alueella 5–10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Itäisessä Suomessa energiapuun kysyntä kasvaa merkittävästi vähemmän. Kysyntäpainetta helpottaa alueen mittava metsäteollisuuden tuotantokapasiteetti, minkä seurauksena teollisuuden sivutuotteiden ja teollisuuspuun hakkuutähteiden tarjontaa on runsaasti. Lähellä itärajaa sijaitsevat energialaitokset hankkivat energiapuuta myös Venäjältä. Tuonnin arvioidaan kasvavan itäisellä alueella 20 prosenttiin puupolttoaineiden kokonaishankinnasta vuoteen 2030 mennessä.