Selvitys: Konttiliikenne on kansainvälisesti epätasapainossa

Konttikuljetusten ajankohtaisselvitys avaa ajankohtaisen näkymän globaaleihin konttimarkkinoihin ja sen mekanismeihin. Maailmalla konttimarkkinoiden nykyinen tilanne on vaikea ja sen vakauttaminen voi kestää pitkään, mutta Suomen huoltovarmuuteen sillä ei ole ollut vaikutuksia.

Selvityksessä pureudutaan maailman konttiliikennemarkkinoihin ja tarkastellaan korona-ajan tilannetta etenkin Suomen näkökulmasta. Aineisto on koottu noin 15 alan asiantuntijan haastattelusta. Se on ajankohtaisuudessaan ja monipuolisuudessaan harvinainen, sillä vastaavia konttikuljetuksiin liittyviä selvityksiä Suomessa on tehty vähän.

Selvitys on tehty Huoltovarmuuskeskuksen toimeksiannosta ja se on osa Logistiikka 2030 -ohjelmaa. Työryhmään on kuulunut asiantuntijoita Traficomista ja Huoltovarmuusorganisaation Vesikuljetuspoolista.

Tilanne vaikeutunut reilussa vuodessa

Vuodesta 2020 lähtien konttimarkkinoilla on ollut pulaa sekä konteista että konttialuksista. Vastaavaa tilannetta ei ole koettu aiemmin. Samalla konttikuljetusten hinnat ovat kasvaneet korkeiksi ja aikataulut ovat ennätyksellisen epäluotettavia.

Lisäksi kiinalaisen uudenvuoden 2020 tuotantotauko käynnisti kehityksen, missä suuri osa tyhjistä konteista päätyi vääriin paikkoihin ja jäi jumiin. Saman vuoden keskivaiheilla tilannetta pahensivat suurten varustamoiden leikkaukset ja uusien konttien pieneksi jääneet valmistusmäärät. Onkin arvioitu, että aiemmin sujuvasti kulkenut konttiliikenne on epätasapainossa ja sen vakauttaminen voi kestää jopa vuoteen 2023 saakka.

Konttiliikenne on luonteeltaan systeemistä ja isot markkinahäiriöt missä tahansa päin maailmaa heijastuvat välittömästi kaikille konttikuljetuksia käyttäville aloille ja näkyvät lopulta myös loppukäyttäjille ja kuluttajille. Vaikka nykyinen konttimarkkinoiden kokonaistilanne on vaikea, ei sillä ole ollut varsinaisia huoltovarmuusvaikutuksia vaan huoltovarmuuden kannalta kriittiset kuljetukset on pystytty tyydyttävästi toteuttamaan.

Selvitykseen haastatellut alan toimijat pitivät vakavia huoltovarmuusongelmia epätodennäköisinä myös lähivuosina, vaikka konttimarkkinat pysyisivät vaikeina.

Meriliikenteen haasteet koskevat myös Suomea

Suomessa yli 90 prosenttia konttiliikenteestä on kolmessa satamassa eli HaminaKotkassa, Helsingissä ja Raumalla. Kolme suurinta satamaoperaattoria käsittelee yli 90 prosenttia Suomen satamien konteista. Suomen kannalta asetelmassa, liikenteen rakenteessa tai tuonnin ja viennin tasapainossa ei ole tapahtunut eikä ole näkyvissä merkittäviä muutoksia.

Haastatellut laivaajat ja konttiliikenteen toimijat antoivat poikkeuksetta erityisen hyvän arvosanan korona-ajan viranomaistoimille. Erityisesti nopeasti toteutettua matkustaja-autolauttaliikenteen tukea pidettiin ratkaisevan tärkeänä toimena, jolla ulkomaankaupan kuljetusten jatkuvuus voitiin turvata. Tässä huoltovarmuusrahastolla oli merkittävä rooli.

Suomen tilanne voi kuitenkin vaikeutua 2020-luvun loppua kohden: merkittäväksi ongelmaksi voi nousta jäävahvistetun kaluston uusiutuminen. Yli kolmasosa Suomen-liikenteen konttitonnistosta on pian yli 20 vuotta vanhaa samalla kun EU:n sisäisen meriliikenteen sääntely tiukentuu erityisesti päästöihin liittyen.

Selvitys kaikille konttiliikenteestä kiinnostuneille

Selvitys on suunnattu erityisesti ulkomaankaupan, logistiikan ja konttikuljetusten parissa toimiville yrityksille, järjestöille sekä viranomaisille. Sitä voi myös suositella alaa opiskeleville ja opettaville sekä kaikille niille, jotka haluavat tietä lisää merenkulusta ja konttiliikenteestä.

Raportin on laatinut logistiikan professori Lauri Ojala, jolla on noin 40 vuoden kokemus merenkulkualan opetuksesta, tutkimuksesta sekä käytännön työtehtävistä niin aluksilla kuin varustamokonttorissa.