Ajankohtaista sähköstä

Energia ja sen riittävyys tulevana talvena aiheuttavat paljon kysymyksiä. Huoltovarmuuskeskus tarkkailee aktiivisesti sähkötehon riittävyyttä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Myös sähköhäiriöiden seuranta on tiivistä ja häiriöihin on varauduttu. Mahdollisista sähkön niukkuustilanteista on koottu kysymyksiä ja vastauksia, joita päivitetään tarvittaessa.

Mikä on sähköpula?

Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula syntyy tilanteessa, missä sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan. Sähköpulassa viimeinen vaihtoehto on tehdä hallittuja ja suunnitelmallisia sähkökatkoja sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi. Toteutuessaan katkot kestäisivät kerrallaan noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Hallituilla kiertävillä katkoilla pyritään välttämään koko Suomen laajuinen mahdollisesti pitkäkestoinen sähköjen katkeaminen. Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva.

Ketä sähköpula koskettaa?

Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty. Kahden tunnin katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.

Miksi suunnitelmalliset sähkökatkot ovat viimeinen vaihtoehto?

Jos koko Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi, sähköjen palauttaminen veisi vähintäänkin useita tunteja, jonka aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut sähkökatkot ovat viimeinen keino estää tämä tilanne.

Milloin Suomeen voi tulla sähköpula?

Sähköpula voi syntyä usealla eri tavalla. Sähköpulan mahdollisuus kasvaa talvella, jos Suomessa on pitkään kova pakkanen, sää on tuuleton ja sähkön tuotannossa tai siirrossa on häiriöitä. Häiriö voi olla esimerkiksi voimalaitoksen tai sähkön siirtoyhteyden vikaantuminen. Sähköpula ajoittuu todennäköisimmin kovimpiin kulutuspiikkeihin. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan aamulla ja illalla.

Kuka tiedottaa sähköpulasta?

Kun riski sähköpulasta on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan kattavasti. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisee tiedotteen, kun kantaverkkoyhtiö Fingrid on ilmoittanut kiristyneestä tehotilanteesta. Myös Fingrid, paikalliset sähköverkkoyhtiöt ja media tiedottavat sähköpulasta ja toimintaohjeista. Sähköpulaa varten on suunnitelmat ja toimintaa on harjoiteltu, joten tilanteesta pyritään tiedottamaan aina etukäteen. Jos sähköpulatilanne syntyy kuitenkin yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen.

Miten sähkökatkot käytännössä tapahtuvat?

Kantaverkkoyhtiö Fingrid antaa paikallisille sähköverkkoyhtiöille tiedon irti kytkettävän tehon määrästä. Paikallinen sähköverkkoyhtiö toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina. Yksittäisen sähkökatkon pituus on noin kaksi tuntia. Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.

Mitä kotitalouksien on hyvä huomioida?

Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkisin aamulla ja illalla. On tärkeää vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta. Jokaisen on aina hyvä olla varautunut lyhyihin sähkökatkoksiin, joiden syy ei ole sähköpula vaan esimerkiksi myrskyn aiheuttamat tuhot sähkölinjalla. Sähkökatkoja voi tulla myös muista syistä kuin sähköpulasta, esimerkiksi myrskyn kaataessa puita sähkölinjoille tai laitevian seurauksena.

Miten sähköpula loppuu?

Sähköpula päättyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti riittävät jälleen kattamaan sähkön kulutuksen. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättymisestä. Sähköpulatilanne voi toistua, jolloin Fingrid ryhtyy toteuttamaan uudelleen sähköpulaohjeita.

Miten yhteiskunnan kriittiset kohteet suojataan sähköpulan aikana?

Sähkökatkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot, kuten sairaalat. Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty. On mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkuluttajia voi joutua irtikytkennän kohteiksi, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri, voi tulla tarve laajentaa katkojen kohteeksi joutuvaa asiakasmäärää.

Suomessa osa kriittisistä toimijoista on varautunut omilla varavoimakoneilla, jotka käynnistyvät, kun sähköä ei ole saatavilla sähköverkosta.

 Tärkeitä linkkejä: 

• Huoltovarmuusorganisaation 14.9. järjestämän Energiaseminaarin Q&A
• Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla on tietoa sähköpulasta usealla kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanninkielisen sivun takaa löytyy vielä kuusi muuta kieltä
• Energiateollisuuden sivuilla on vinkkejä mm. sähkönkäytön ajallisesta siirtämisestä.
• Fingridin sivuilta saa tietoa mm. sähköpulasta.
• Motivan sivuille on koottu mm. sähkönsäästövinkkejä.
• Lokakuussa käynnistyneessä  Astetta alemmas -kampanjassa kannustetaan jokaista tekemään toimia, joilla voi säästää energiaa.
• 72 tuntia -sivustolla on tietoa kotitalouksille sähkökatkoksiin varautumisesta.
• Varmuuden vuoksi -lehden artikkeli kertoo sähköverkkoyhtiö Elenian suurhäiriöpelikirjasta ja varautumisesta sähköverkon häiriöihin.