Suomeen varastoidaan EU:n yhteistä pelastus- ja lääkintämateriaalia

Euroopan komissio rahoittaa rescEU:n puitteissa EU:n ensimmäistä kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinuhkia (chemical, biological, radiological, nuclear; CBRN) varten Suomeen perustettavaa strategista varastoa, joka sisältää henkilönsuojaimia, mittauslaitteita, lääkkeitä ja vasta-aineita.

Pelastus- ja lääkintämateriaali on tarkoitettu niin ensitoimijoiden kuin siviiliväestön suojaksi. Hanke kestää vuoden 2026 syksyyn asti. Sen arvo on 242 miljoonaa euroa. Hanke on mittakaavaltaan erittäin merkittävä ja ensimmäinen laatuaan.

“Suomeen perustettavat varastot parantavat Euroopan unionin strategista varautumista ja valmiutta vastata erityyppisiin uhkiin erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. Yhteinen varautuminen on muuttuneessa turvallisuusympäristössä entistäkin tärkeämpää”, sisäministeri Krista Mikkonen sanoo.

“Suomi nousee hankkeen myötä merkittäväksi toimijaksi Euroopan turvallisuuden lisäämisessä. Samalla hanke vahvistaa omaa kansallista valmiuttamme”, sanoo sisäministeri Mikkonen.

“Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota on vahvistanut, että EU:n on tehostettava varautumista CBRN-uhkiin. Siksi rescEU:n CBRN-varastot tarjoavat EU:lle merkittävän turvallisuuspuskurin, joka mahdollistaa nopean ja koordinoidun toiminnan EU-tasolla. Haluan onnitella Suomea siitä, että se on ensimmäinen jäsenmaa, joka kehittää strategista CBRN-varastoa rescEU:n puitteissa”, sanoo EU:n kriisinhallintakomissaari Janez Lenarčič.

Sisäministeriö toteuttaa hankkeen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Huoltovarmuuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa.

12 tunnin hälytysvalmius

Varastoitu materiaali on pystyttävä lähettämään suuronnettomuus- tai kriisialueelle 12 tunnissa avustustarjouksen hyväksymisestä. Ensimmäisten erien on suunniteltu olevan hälytysvalmiudessa vuonna 2024.

“Hankkeessa muodostetaan tämän vuoden aikana hälytys- ja logistiset prosessit, joiden pohjalta hankittua materiaalia voidaan lähettää apua tarvitsevalle. Tässä työssä on mukana laaja poikkihallinnollinen verkosto”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka toteaa.

“Materiaali rakentuu useasta moduuleista, jotka kukin sisältävät tarvittavan materiaalin 100 ensitoimijalle CBRN-tilanteisiin ympärivuorokautisesti 14 päivän ajaksi.”

Harvinaisia lääkeaineita

Sosiaali- ja terveyssektorilla on hankkeessa merkittävä rooli, koska kyseessä on myös lääkintämateriaalien varasto. Useat CBRN-tilanteissa käytettävät lääkkeet ja vasta-aineet ovat harvinaisia ja niihin joudutaan myös turvautumaan äärimmäisen harvoin.

“Varastot on tarkoitettu koko EU:n laajuiseen käyttöön, mutta ne parantavat myös Suomen kansallista varautumista. Suomessa on jo ennestäänkin toimiva lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmä, jonka ansiosta olemme pystyneet turvaamaan lääkkeiden saatavuuden muita EU-maita paremmin myös koronapandemian aikana”, osastopäällikkö Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.

Vasta-ainevarautuminen yli rajojen

THL vastaa kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien (CBRN) vasta-aineiden varastointihankkeesta.

“THL:llä on vankka ja tuore kokemus lääkevalmisteiden hankinnoista ja kansallisesta varautumisesta, mikä antaa hyvät valmiudet varautua Euroopan laajuisestikin”, Lääketukkukaupan johtaja Toni Relander Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta vakuuttaa.

Säteilymittareita niin onnettomuuksiin kuin yleisötapahtumiin

Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtävä hankkeessa on ennen kaikkea tukea Huoltovarmuuskeskusta säteilyn mittalaitteiden hankinnassa ja ylläpidossa.

“Tässä ollaan hankkimassa laitteita, joita voidaan käyttää niin suurten säteilyonnettomuustilanteiden hoitamiseen kuin esimerkiksi isojen yleisötapahtumien turvajärjestelyissä. Yksittäisen maan mittauskapasiteetti ja asiantuntijaresurssit evät riitä laajamittaisessa säteilyonnettomuudessa, joten tämä hanke tervetullut lisä Euroopan varautumiseen säteilytilanteita varten”, johtaja Karim Peltonen STUKista sanoo.

Ainutlaatuinen mahdollisuus edistää yhteisvarastointia

Huoltovarmuuskeskus (HVK) vastaa hankkeessa määriteltyjen henkilösuojainten, mittauskaluston ja tukivälineistön hankinnasta sekä niiden varastoinnista, ylläpidosta ja kierrätyksestä hankkeen ajan. Tuotteet on tarkoitettu ensihoidon ja siviiliväestön käyttöön.

“HVK tuo kokonaisuuteen merkittävää kokemusta hankinnoista ja varastoinnista sekä logistiikkajärjestelyistä. Tuleva työ antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää valmiutta, varautumista ja yhteisvarastointia. Se myös tiivistää yhteistyötä Euroopan komission, muiden jäsenmaiden ja Suomen konsortion kanssa”, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo.

EU:lla on käytössään yhteisiä materiaalivarastoja ja kansallisia avustuspooleja

Euroopan komissio perusti lokakuussa 2001 EU:n pelastuspalvelumekanismin. Mekanismin tavoitteena on vahvistaa EU-maiden ja kahdeksan muun osallistujavaltion välistä pelastuspalveluyhteistyötä katastrofien ennaltaehkäisyn, niihin varautumisen ja niihin reagoimisen parantamiseksi.

Jotta katastrofien yhteydessä voidaan taata tehokkaat avustustoimet vuonna 2019 perustettiin rescEU, jolla parannettiin EU:n pelastuspalvelumekanismia tuomaan lisäsuojaa kansalaisten suojelemiseksi katastrofeilta ja uusien riskien hallitsemiseksi. Se on EU:n kokonaan rahoittama.

Kun jonkun Euroopan tai muun maan valmiudet eivät hätätilanteessa riitä, se voi pyytää mekanismin kautta apua EU:n hätäavun koordinointikeskukselta (ERCC), joka voi helpottaa hätätilannevalmiuksien ja -ryhmien käyttöönottoa mekanismin puitteissa.

Lue tiedote kokonaisuudessaan sisäministeriön verkkosivuilta

Lue Euroopan komission tiedote