Huoltovarmuuskeskus selvitti Ukrainan median toimintakykyä sodassa

Ukrainan media on pystynyt sodasta huolimatta toimimaan kohtuullisen hyvin. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) laaja selvitys Ukrainan mediakentän toimintakyvystä nostaa esiin seikkoja, joihin median on hyvä muuallakin varautua.

HVK on keväästä 2022 lähtien seurannut monin tavoin Ukrainan sotatapahtumia ja analysoinut niiden vaikutuksia sekä tarpeita Suomen huoltovarmuuden kehittämiseen. Vastikään on viimeistelty laaja selvitys Ukrainan mediakentän jatkuvuudesta sotatilanteessa, josta on laadittu julkinen tiivistelmä.

Selvitys antaa arvokasta tietoa siitä, millaisten hyökkäysten kohteeksi Ukrainan media on joutunut ja miten se on kyennyt jatkamaan toimintaansa. Venäjä on muun muassa tuhonnut median infrastruktuuria sekä uhkaillut, vanginnut tai surmannut journalisteja ja jopa näiden läheisiä. Median toimitiloja on lamautettu niin kyberiskuin kuin fyysisin keinoin.

Ukrainan mediakenttä on viime vuosina kehittynyt jatkuvasti länsimaisempaan suuntaan ja nostanut sijoitustaan muun muassa Toimittajat ilman rahoja -järjestön indeksissä. Toisaalta maalla on edelleen sodasta riippumattomiakin pulmia, kuten oligarkkiomistukset, neuvostokulttuurin perintö ja resurssipula.

Vaikeuksistaan huolimatta media on kyennyt jatkamaan ja kehittämään toimintaansa kohtuullisen hyvin. Siinä ovat auttaneet journalistien idealismi sekä lännestä saatu taloudellinen tuki, jota ovat tarjonneet muun muassa suuret kansanväliset sosiaalisen median toimijat.

Ukrainan tapahtumien seurannan ja analysoinnin tarkoituksena on tunnistaa toimia ja tapahtumakulkuja, jotka vaativat medialta valmistautumista ja varautumista. Oppeja omaksumalla voidaan vahvistaa Suomen mediakentän toimintakykyä ja jatkuvuutta tilanteessa, jossa se joutuu vakavan kriisin tai jopa sotilaallisen voimankäytön kohteeksi.

Suurten kriisien yhteydessä luotettavan uutisaineiston kysyntä kasvaa. Samalla kasvaa kuitenkin myös tarve rajoittaa turvallisuutta vaarantavien tietojen leviämistä. Sotien aikana valtiojohdon pyrkimykset ovat lähes aina jossain määrin ristiriidassa median toiminnan ja sananvapauden toteutumisen kanssa.

Selvityksessä käsitellään sitä, miten Ukrainan valtionjohto on toteuttanut viestintäänsä ja sovittanut sitä yhteen riippumattoman median toimintaperiaatteiden kanssa. Ukrainan kokemus tarjoaa esimerkin siitä, että median on mahdollista säilyttää toimintavapautensa sodan aikana, vaikkakin tietyin rajoituksin. Sananvapauden toteutuminen ja operaatioturvallisuus ovat yhdistettävissä sitä paremmin, mitä perusteellisemmin viranomaiset ja media ovat suunnitelleet kriisiajan toimintaansa. Lainsäädännön ja muun sääntelyn on oltava ajantasaista ja kattavaa.

Selvitys nostaa esiin myös journalistien toimintakyvyn ja psykososiaalisen kestävyyden sodan aikana. Ukraina oppien perusteella muutkin kuin rintamalla toimivat journalistit tarvitsevat koulutusta ymmärtääkseen modernin sodankäynnin ja vihamielisen ympäristön vaatimukset.

Tiivistelmä selvityksestä löytyy tästä linkistä