Selvityshenkilö: Huomisen huoltovarmuus edellyttää sitoutumista yhteiskunnan kaikilla tasoilla

Huoltovarmuusyhteistyön kehittämistä tarkastellut selvityshenkilö esittää yhteistyön, sitoutumisen ja tiedonkulun tiivistämistä yhteiskunnan eri tasoilla. Kenraalimajuri (res.) Kim Mattsson selvitti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimeksiannosta. Hän muistuttaa, että poolien toimintaedellytyksiä, kuten huoltovarmuuden resursseja kokonaisuudessaan on syytä vahvistaa.

Selvityshenkilö Kim Mattsson pitää tärkeänä, että valtion johdon ja eduskunnan sitoutuminen huoltovarmuuteen varmistetaan. Hän ehdottaa varautumisfoorumia valtion johdon, poliittisten päättäjien ja huoltovarmuustoimijoiden välille. Yksi keino tähän voisi olla Huoltovarmuusneuvoston roolin kehittäminen.

Vaikka ministeriöt vastaavat varautumisesta kukin omalla hallinnonalallaan, korostetaan raportissa TEM:n koordinoivaa roolia ja strategista ohjausta. Mattsson myös täsmentäisi huoltovarmuudesta vastaavan ministerin roolia ja painoarvoa osana elinkeinoministerin tehtäviä vastaamaan muuttunutta toimintaympäristön tilannetta. Hän korostaa, että TEM:n rooli johtavana huoltovarmuuden ministeriönä ja HVK:n ohjaajana on tiedostettava.

Raportin mukaan HVK:n uuden strategian painopisteet vastaavat sekä julkisen että yksityisen sektorin näkemystä: energiahuolto, elintarvike- ja vesihuolto, kuljetukset ja toimitusketjut, digitaalinen turvallisuus ja tiedon huoltovarmuus sekä tuotantotaloudelliset järjestelyt.

Yhteistyön tiivistämistarpeita selvityshenkilö näkee turvallisuudesta ja sitä tukevasta varautumisesta sekä huoltovarmuudesta huolehtivien virastojen välillä. Näitä ovat Pääesikunta, Turvallisuuskomitea, Traficomin Kyberturvallisuuskeskus, Suojelupoliisi ja Hybridiosaamiskeskus. HVK:n rooli käytännön yhteensovittajana ja koordinoijana nähdään raportissa tärkeänä.

Resurssit, tiedonkulku ja yritysten tukeminen vaativat kehittämistä

Huoltovarmuuden resurssitarve kasvaa lisääntyvien uhkien kautta, joten 90-luvun huoltovarmuustoiminnan rahoitusjärjestelmä on uudistettava tälle vuosikymmenelle, Mattsson toteaa raportissaan. Hän katsoo, että poolit yrityksineen ovat yhteistyön keskiössä ja niiden toimintaedellytyksiä on syytä vahvistaa, sillä resurssit ovat nyt tehtäviin nähden alimitoitettuja.

Merkittäviä kehitystarpeita liittyy tiedonkulkuun HVK:n, poolien ja yritysten välillä. Huoltovarmuuskriittiset yritykset toivovat HVK:lle tuottamansa tilannekuvatiedon vastineeksi viranomaisten tuottamaa analyysiä. Jotta tähän tiedontarpeeseen voidaan vastata, on täsmennettävä mm. turvaluokituksiin ja tietoturvaan liittyviä seikkoja.

Yritykset kaipaavat jatkuvuudenhallintansa tueksi esimerkiksi yhteistyörakenteita, tiedon jakamista, ohjeita, selvityksiä, selkeitä tuotantovarauksia, koulutuksia ja harjoituksia. Yhä enemmän huomiota tarvitaan kokonaisten arvoketjujen resilienssin turvaamiseen.

Kansainvälisen yhteistyön painopisteen Kim Mattsson asettaa lähialueille. Ruotsi rakentaa uudelleen huoltovarmuusjärjestelmäänsä ja yhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä tiivistyy koko ajan. Varautuminen ja huoltovarmuus ovat kivunneet myös EU:n ja Naton agendalle.

Omavarainen huoltovarmuus on ymmärrettävästi syvällä suomalai­sessa ajattelussa, mutta Nato-jäsenyyden myötä suhtautumista on syytä muuttaa. On päinvastoin tiedostettava, että Suomi on uudessa tilanteessa kokoaan suurempi tekijä – myös varautumisessa, toteaa Kim Mattsson raportissaan.

− HVK:ssa tehdään jo paljon toimenpiteitä verkostotoiminnan kehittämiseksi yhteistyössä huoltovarmuusorganisaation toimijoiden kanssa. Selvitys osoittaa erittäin hyvin, että olemme oikealla tiellä, sanoo HVK.n toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Selvityshenkilön raportti toimii syötteenä käynnissä olevalle huoltovarmuuslain uudistustyölle sekä HVK:n verkostoyhteistyön kehittämisohjelmalle.

TEM:n ja HVK:n yhteistiedotteen voi lukea ministeriön verkkosivuilta

Raportti: Kohti huomisen huoltovarmuutta – Selvitys julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä (VALTO)