Selvitys merenkulun huoltovarmuudesta: tarvitaan toimivat markkinat ja lisää suomalaisia osaajia

Suomen tavaraviennistä- ja tuonnista lähes 90 prosenttia tapahtuu meritse. Merikuljetukset ja siihen liittyvä logistiikka ovat yhteiskunnan toiminnan elinehto. Huoltovarmuusorganisaation (HVO) Vesikuljetuspoolin tuottama ”Suomen merikuljetusten huoltovarmuuskapasiteetti” -selvitys arvioi, millainen on tämänhetkinen Suomen huoltovarmuudelle riittävä merikuljetuskapasiteetti. Arvio perustuu todellisiin liikennemääriin ja poikkeusoloista tehtyihin skenaarioihin.

Toimivat merenkulun markkinat ovat tärkeä osa Suomen merenkulun huoltovarmuutta. Kotimaista tonnistoa ei ole riittävästi huoltovarmuuden tarpeisiin poikkeusoloissa. Suomen merikuljetuksista  noin 70 prosenttia tehdään ulkomaisilla tai ulkomaille rekisteröidyillä aluksilla ja noin 30 prosenttia toteutetaan Suomen rekisterissä olevilla aluksilla.

”Merenkulku on globaalia liiketoimintaa. Suomalaisen osaamisen tärkeys korostuu Itämeren haasteiden kanssa. Itämeren rannikon pitkillä, mutkaisilla ja jäätyvillä väylillä tarvitaan erityisosaamista turvalliseen merenkulkuun ja sen kehittämiseen. Pelkkä merenkulkualan koulutus ei riitä. Merenkulkuhenkilöstölle tarvitaan luontevia urapolkuja, jotka jatkuvat merenkulun kehittämistehtävissä”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori.

Selvityksen tuloksissa korostuu, että suomalaisten merenkulkijoiden määrä on laskussa. Jo nyt varustamoiden kohtaama pula osaavista ja pätevistä työntekijöistä näkyy viimeistään vuosikymmenen lopulla myös varustamoiden ulkopuolisissa tehtävissä (mm. luotsaus, VTS, hallinto, satamat, lauttaliikenne ja alan opetus). Myös kiristyvä ympäristösääntely merenkulun päästöjen vähentämiseksi tuo omat haasteensa. Yksi niistä on etenkin talvimerenkulun harjoittaminen jatkossakin tehokkaalla ja siihen soveltuvalla, mutta samalla sääntelynmukaisella kalustolla Suomessa.

Selvitys nostaa esimerkein merenkulun huoltovarmuuden tilanteen

Selvityksessä tarkastellaan esimerkkiskenaarion avulla aluskannan riittävyyttä poikkeusoloissa. Selvityksen mukaan suomalainen ro-ro/ro-pax-kapasiteetti näyttäisi riittävän tyydyttämään koko kuljetustarpeen. Varaumana on mm. se, että nämä alukset voivat kuljettaa hyvin monia eri lastityyppejä, jolloin tarve niiden käyttöön voi poikkeusoloissa kasvaa arvioitua suuremmaksi ja samaan aikaan aluksille voi olla kysyntää myös muualla.

Esimerkkiskenaariossa kotimaisten öljysäiliöalusten kapasiteetti riittäisi kattamaan noin 60 prosenttia ja tuotetankkerit noin 35 prosenttia poikkeusolojen kuljetustarpeesta. Pienten irtolastialusten osalta kotimainen tonnisto kattaisi tarpeesta noin 40 prosenttia ja suurten kuivarahtialusten osalta osuus olisi noin 30 prosenttia.

Selvityksen mukaan konttiliikenne tulisi varmistaa lähes kokonaan ulkomaisella tonnistolla. Myös kaasusäiliöalusten kuljetustarve vaatii ulkomaista tonnistoa.

Satamien tilanteesta selvitys nostaa esille, että satamien tavaraliikenne on keskittynyt pitkälti kolmannekselle satamista ja näistäkin pääosin 3–5 suurimmalle. Ro-ro- ja konttikuljetukset ovat keskittyneet muutamaan satamaan eteläisessä Suomessa.

”Suomen merikuljetusten huoltovarmuuskapasiteetti” on tehty HVO:n Vesikuljetuspoolin ja Suomen Laivameklarit ry:n toimeksiannosta ja osana HVK:n Logistiikka 2030 -ohjelmaa. Selvityksen on toteuttanut Turun yliopisto logistiikan professori Lauri Ojalan johdolla. Selvitys on luettavissa Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla.

Kuva: ESL Shipping