Huoltovarmuuden kannalta kriittisiä ilmastovaikutuksia liittyy kaikkiin yhteiskunnan sektoreihin

Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä huoltovarmuusvaikutuksia erityisesti Suomen kaltaisessa avoimessa ja ulkomaankaupasta riippuvaisessa maassa. Hyvin suunniteltu, johdonmukainen ja tehokas ilmastopolitiikka on paras tapa lieventää ilmastonmuutokseen liittyviä turvallisuusuhkia, tutkijat Emma Hakala ja Helmi Räisänen kirjoittavat tuoreessa tilannekuvassa.

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ja Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteisessä julkaisussa käsitellään ilmastonmuutoksen ketjuuntuvia vaikutuksia ja siirtymävaikutuksia Suomen huoltovarmuudelle. Ketjuuntuvissa vaikutuksissa ilmastotekijät yhdistyvät poliittisiin, taloudellisiin ja valtiorajat ylittäviin ilmiöihin. Siirtymävaikutukset liittyvät ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta syntyviin seurauksiin.

Suomessa turvallisuusuhkiin varautuminen perustuu eri alat läpileikkaavaan kokonaisturvallisuuden malliin. Lähtökohtaisesti se tarjoaa hyvän perustan ilmastonmuutokseen varautumiseen, mutta se painottuu kuitenkin pääosin äkillisiin ja lyhytkestoisiin häiriöihin sekä normaali- ja poikkeusolojen erotteluun. Tämä näkökulma ei kuitenkaan ole kaikilta osin riittävä ilmastonmuutoksen pitkäaikaisempiin vaikutuksiin varautumisessa, kirjoittajat esittävät.

”Kokonaisvaltainen lähestymistapa sekä yhteistyö eri julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä ovat avainasemissa ilmastonmuutoksen huoltovarmuusvaikutuksiin varautumisessa”, kirjoittajat Hakala ja Räisänen sanovat.

Tilannekuvapaperi antaa toimialakohtaista tietoa

Tilannekuvassa keskitytään kuuteen eri sektoriin: elintarvikehuoltoon, energiahuoltoon, finanssialaan ja talouteen, logistiikkaan, teollisuuteen sekä terveydenhuoltoon. Kaikkiin sektoreihin liittyy huoltovarmuuden kannalta kriittisiä ilmastovaikutuksia.

Esimerkiksi elintarvikehuollon osalta sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja tulvat, voivat alentaa viljelyn satomääriä Suomen ulkopuolella, minkä seurauksena Suomen elintarviketuonnille voi syntyä vajausta. Energiasektorilla vaikutukset linkittyvät puolestaan vihreään siirtymään: säästä riippuvaiset tuuli- ja aurinkoenergia vaativat rinnalleen keinoja tasata sähkön kulutusta ja tuotantoa, ja energiateknologioihin liittyy kriittisiä materiaali- ja komponenttiriippuvuuksia. Terveydenhuollon alalla ilmastonmuutos voi lisätä lääkkeisiin ja välineisiin kohdistuvia tuotantohäiriöitä, kun samalla äärimmäiset helleaallot heikentävät ihmisten terveyttä.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa vahvasti huoltovarmuuden kannalta merkittäviin toimintoihin ja infrastruktuureihin. Nyt julkaistava tilannekuvapaperi antaa ensimmäisen kokonaiskuvan aiheesta huoltovarmuuden näkökulmasta sekä tuo lisää tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko yhteiskunnan ja erityisesti huoltovarmuuskriittisten toimijoiden käyttöön”, sanoo HVK:n Ilmasto- ja avaruustiimin vetäjä, johtava varautumisasiantuntija Tapio Tourula.

Tilannekuva pohjautuu aiempaan kirjallisuuteen ja selvityksiin. Se on osa UPIn toteuttamaa ja HVK:n rahoittamaa Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus (ILHU) -tutkimushanketta. Hankkeen tavoite on selvittää ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksia Suomen huoltovarmuuteen sekä keinoja niihin varautumiseksi. Jatkossa hanke tuottaa vielä yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi ruoan- ja energiantuotantoon sekä kriittisiin materiaaleihin liittyvistä vaikutusketjuista. Niiden pohjalta kehitetään konkreettisia tapoja huomioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia ennakoinnissa ja varautumisessa. Hanke alkoi syksyllä 2023 ja kestää vuoteen 2026 asti.

Lue koko tilannekuvapaperi täällä.