Etusivu/Ajankohtaista/Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia kriittisestä infrastruktuurista ja varautumisesta
Julkaistu 13.10.2023
Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia kriittisestä infrastruktuurista ja varautumisesta
(Päivitetty 2.11.2023)
Gasgrid Finland Oy ilmoitti viranomaisille sunnuntaina, että Suomen ja Viron välisessä Balticconnector-kaasuputkessa oli havaittu 8.10. aamuyöllä vuototilanne ja sen aiheuttama häiriö. Vuotokohta sijaitsee Suomen talousalueella. Suomen viranomaiset ovat keskusrikospoliisin johdolla käynnistäneet asiasta tutkinnan. Huoltovarmuuden näkökulmasta tilanne on vakaa.
Suomen viranomaiset saivat sunnuntaina 8.10. tiedon Suomen ja Viron välisessä tiedonsiirtokaapelissa havaitusta viasta. Tietoliikennekaapelin vaurio ei vaikuta Suomen kriittisiin tietoliikenneyhteyksiin, ja ne toimivat normaalisti. Kriittiset yhteydet on varmistettu usean eri järjestelyn kautta ja Suomessa on myös varauduttu merenalaisen infrastruktuurin vaurioitumiseen erilaisin huoltovarmuustoimin.
Kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen on turvallisuusympäristön muutoksen myötä kiinnitetty erityistä huomiota. Viranomaiset ovat tiivistäneet keskinäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Huoltovarmuuskriittisiä toimijoita on kehotettu tarkastelemaan omaa varautumistasoaan vallitsevassa tilanteessa.
Mikä yritys on huoltovarmuuskriittinen?
Huoltovarmuuskriittinen yritys tuottaa tai tarjoaa palveluita, jotka ovat keskeisiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta. Yritys voi olla kriittinen myös siksi, että se tuottaa muille kriittisille palveluille tai toiminnoille toimivuuden kannalta keskeisiä tukipalveluita muodostuen näin itse kriittiseksi osana toimitusketjua.
Huoltovarmuuskriittiset yritykset ovat osa Suomen toimintakyvyn ja sen edellyttämän huoltovarmuuden hyväksi työskentelevää Huoltovarmuusorganisaatiota (HVO). Siihen kuuluvat Huoltovarmuuskeskus (HVK), huoltovarmuusneuvosto sekä eri toimialojen huoltovarmuuskriittiset yritykset oman toimialansa poolin kautta. Lisäksi yhteistyötä tehdään alueellisten toimijoiden, kuten aluehallintovirastojen, kuntien ja kaupunkien sekä useiden alueellisten toimikuntien kanssa. HVO:n verkostoon kuuluu noin 1 500 yritystä ja yhteisöä.
Miten huoltovarmuustoiminta auttaa huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä varautumaan riskeihin?
Huoltovarmuus on Suomessa organisoitu yhteistyöverkostoksi, jonka yhteydessä toimii yritysten toimialakohtaisia yhteistyöverkostoja eli pooleja. Poolit tukevat elinkeinoelämän operatiivista varautumista kehittämällä oman toimialansa huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa. Toimintaan kuuluvat tietojen vaihto, koulutukset, harjoitukset, selvitykset, ohjeet ja tarvittaessa tunnistetut keskeiset toimenpiteet. Lisäksi poolit neuvovat yrityksiä ja osallistuvat huoltovarmuuden tilannekuvan muodostamiseen oman toimialansa osalta.
Miksi HVK kehottaa huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä nostamaan varautumisen tasoaan ja mitä se tarkoittaa?
HVK on kehottanut muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä nostamaan niiden varautumistasoaan erityisesti kriittisen infrastruktuurin osalta. Varautumisen tason nostamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa yritys valmistautuu paremmin erilaisiin haasteisiin, jotka voivat vaikuttaa sen liiketoiminnan jatkuvuuteen. Valmistautumistoimenpiteitä ovat esimerkiksi turvallisuuskäytäntöjen vahvistaminen, tilannetiedon jakaminen sekä tiivis yhteistyö viranomaisten kanssa. Seuraavan kysymyksen vastauksessa on listattu erilaisia toimenpiteitä, jotka auttavat toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa.
Yritykset vastaavat oman liiketoimintansa riskienhallinnasta sisältäen jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen sitä haittaaviin uhkiin. Pääosin varautuminen perustuu yritysten omiin riskiarvioihin. Joillakin keskeisillä kriittisten toimialojen yrityksillä on lisäksi lainsäädäntöön pohjautuva varautumisvelvollisuus ja minimivaatimuksia varautumiselle. Näitä toimialoja ovat esimerkiksi tietoliikenne-, energia-, vesihuolto-, terveydenhuolto- ja finanssiala. Tällöin varatumista valvoo toimialan valvovaviranomainen. HVK tukee yrityksiä jatkuvuudenhallinnassa ja varautumisessa erimerkiksi antamalla ohjeita ja tilannetietoa turvallisuustilanteen muuttuessa. Vaikka yritys ei olisi määritelty huoltovarmuuden kannalta kriittiseksi toimijaksi, sen kannattaa silti huolehtia oman liiketoimintansa jatkuvuudesta ja riskienhallinnasta.
Minkälaisia varautumistoimenpiteitä yritysten tulisi nyt tehdä?
Yritysten tulee varautua huolehtimaan kohotetulla tasolla keskeisten kriittisten palvelujen ja infrastruktuurin toiminnan jatkuvuudesta:
1. Tarkistaa fyysisten kohteiden kulunvalvonta, lukitukset, valvonta ja fyysiset suojaukset, sekä muut kohteen tarpeista riippuvat toimenpiteet.
2. Tarkistaa erityisesti liiketoiminnan kriittisten ydintoimintojen kyberturvallisuuden suojaustoimenpiteet ja poikkeamanhallintakäytännöt.
3. Varmistaa kriittisen toiminnan kannalta riittävät varmistavat tietoliikenneyhteydet toiminnan häiriöiden sietokyvyn näkökulmasta.
4. Varmistaa kriittisen toiminnan energiansaanti mm. huolehtimalla korvaavien energialähteiden saatavuus sekä tarkastelemalla toimintojen kykyä sietää energiansaannin katkoksia.
5. Tarkistaa organisaation jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen toimenpiteet.
6. Kannustaa henkilöstöä valppauteen sekä varmistaa työntekijöiden ajankohtaisen tiedonsaannin.
7. Ilmoittaa matalla kynnyksellä havainnoista viranomaisille sekä verkostolle kokonaistilannekuvan saamiseksi ja mahdollisten tukitoimenpiteiden käynnistämiseksi.
Mitä on kriittinen infrastruktuuri?
Kriittinen infrastruktuuri määritellään perusrakenteiksi, palveluiksi sekä niihin liittyviksi toiminnoiksi, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Huoltovarmuuden näkökulmasta kriittiseksi infrastruktuuriksi tulee huomioida myös sellaiset palvelut ja tuotanto, joita kiinteän infrastruktuurin avulla tuotetaan ja jotka siten mahdollistavat yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja niiden jatkumisen. Suurin osa kriittisestä infrastruktuurista on yksityisen sektorin omistuksessa.
Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluu sekä fyysisiä laitoksia ja rakenteita että digitaalisia toimintoja ja palveluja. Muun muassa energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät, tieto- ja viestintäjärjestelmät, liikenne ja logistiikka, sekä vesi- ja jätehuolto ovat osa kriittistä infrastruktuuria.
Kuka vastaa kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta?
Jokainen kriittinen organisaatio vastaa oman infrastruktuurinsa suojaamisesta. Yritys voi ulkoistaa kriittisen infrastruktuurin ja sen ylläpitämiseen liittyvien palvelujen toteutuksen, jolloin vaaditusta suojaustasosta sovitaan yritysten välisessä sopimuksessa. Vastuuta ei voi ulkoistaa. Joihinkin kriittisiin infrastruktuureihin kuuluu lisäksi lakisääteisiä velvoitteita, joiden toteuttamisesta vastaa lain tai määräyksen mukaisesti infrastruktuuria ylläpitävä yritys. Suojaamiseen yritys voi ostaa palveluja esimerkiksi turvallisuusalan yrityksiltä.
Mitä teen, jos kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuu vaikuttamista tai poikkeamia?
Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvasta vaikuttamishavainnoista tai poikkeamista kehotetaan ilmoittamaan matalalla kynnyksellä toimivaltaisille viranomaisille seuraavien kanavien kautta:
Erityisesti Ahvenanmaan osalta ohjeita
Lisäksi on tärkeää muistaa viestiä toimialakohtaiselle valvontaviranomaiselle esim. finanssiala ja energia-ala.
Mistä löydän ajantasaista ja luotettavaa lisätietoa tilanteesta?
Toimivaltaiset viranomaiset tiedottavat asiasta, kun siitä saadaan lisätietoa ja suosittelemme seuraamaan heidän tiedotteitaan.
Suosittelemme myös seuraamaan suomalaisia medioita ja pyrkimään aina tiedon alkulähteelle. Päivitämme tätä ajankohtaisten kysymysten listaa, jossa vastaamme huoltovarmuutta koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.
MAAKAASU
Miten HVK on varautunut varmistamaan kaasun saannin, jos vastaavia häiriöitä tulee?
HVK hoitaa EU:n maakaasun toimitusvarmuusasetuksessa säädettyjä viranomaistehtäviä. HVK:n tehtävänä on huolehtia, että maakaasua on saatavilla suojatuille asiakkaille kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Suojattuja asiakkaita maakaasumarkkinalain mukaisesti ovat kotitalouksien lisäksi elintarviketeollisuuden pienet- ja keskisuuret yritykset sekä terveydenhuoltoon, keskeiseen sosiaalihuoltoon, hätätilanteeseen, turvallisuuteen, koulutukseen tai julkishallintoon liittyvä palvelu. HVK on laatinut poikkeustilanteita varten suunnitelmat ja niihin liittyvät tehtävät.
27.10. HVK totesi kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaisen hälytystason. Päätöksen taustalla on asetuksen mukainen tekninen tarkastelu merkittävän kaasun tuontiyhteys on poissa käytöstä talvikaudella 2023/2024 vähintään viiden kuukauden ajan. Hälytystasolla HVK ja muut viranomaiset seuraavat entistä tiiviimmin kaasumarkkinoita ja kaasuinfrastruktuurin turvallisuutta. HVK voi myöntää yrityksille luvan käyttää kaasun velvoitevarastojaan. Suomen kaasun siirtoverkon haltija Gasgrid Finland valvoo kaasumarkkinan toimintaa aktiivisesti.
Kenen kaasun saannista HVK on varautunut vastaamaan?
HVK on varautunut huolehtimaan suojattujen asiakkaiden eli kotitalouksien ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kohteiden sekä pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten kaasun saannista. HVK varmistaa yhdessä kaasunjakeluyhtiöiden ja viranomaisten kanssa, että keinot kaasun saannin turvaamiseksi ovat riittävät.
Mikä merkitys on Inkoon LNG-laivaterminaalilla huoltovarmuuden näkökulmasta?
Suomeen maaliskuussa 2022 saapunut Gasgrid Finland Oy:n kelluva LNG-terminaalilaiva vahvistaa kaasun toimitusvarmuutta. HVK oli yhtenä toimijana varmistamassa terminaalilaivan sujuvaa käyttöönottoa.
Mikä merkitys kaasulla on Suomen huoltovarmuudelle verrattuna muihin energialähteisiin?
Kaasun osuus on ollut noin 5 prosenttia Suomessa käytetyistä energialähteistä. Keskeisiä kaasun käyttäjiä ovat kemianteollisuus, metsäteollisuus ja energiantuotantoyhtiöt. Viime vuonna kaasun merkitys väheni, kun sen hinta nousi roimasti ja tuonti Venäjältä loppui. Inkoon terminaalin kautta voidaan kattaa koko Suomen kaasunkäyttö. Lisäksi Suomessa energiayhtiöt on velvoitettu pitämään kaasua korvaavia velvoitevarastoja.
Miten maakaasuputken häiriintyminen vaikuttaa sähkön tuotannon turvaamiseen Suomessa?
Tapahtunut ei tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuta Fingridin aiemmin esittämään arvioon siitä, että sähkön riittävyys on tulevana talvena hyvä. Gasgrid Finlandin tiedotteen mukaan Inkoon LNG-terminaalilla on kyky ja kapasiteetti toimittaa Suomen tarvitsema kaasu. Sähkön riittävyyden kannalta on tärkeää, että kaasuun perustuva sähköntuotanto on käytettävissä talvikaudella sähkönkulutuksen huipputilanteissa. (Lähde: Fingrid verkkosivut)
TELELIIKENNE
Mikä on merikaapeleiden merkitys Suomen kansainväliselle tietoliikenteelle?
Suomalaisten teleyritysten kansainväliset yhteydet perustuvat useiden merikaapeleiden kautta kulkeviin reittivarmennettuihin suurikapasiteettisiin yhteyksiin. Suomesta lähtee lukuisia reittejä niin Ruotsin, Saksan kuin Vironkin suuntaan. Meren pohjassa kulkevat yhteydet ovat erittäin tärkeä osa Suomen viestintäverkkojen infrastruktuuria, joten poikkeamatilanteiden varautumiseen ja yhteyksien suojaamiseen on panostettu jo pitkään. Tätä tehdään osana varautumistyötä yhteistyössä teleyhtiöiden ja eri viranomaistahojen kesken.
Onko Suomen ja Viron välisen tiedonsiirtokaapelin vaurioitumisella vaikutuksia yrityksille tai kuluttajille?
Kriittiset tietoliikenneyhteydet toimivat normaalisti ja ne on varmistettu usean eri järjestelyn kautta. Katkennut kaapeli on nyt korjattu. Vauriolla ei ole ollut vaikutusta yrityksille tai kuluttajille.
Miten tietoliikenteen jatkuvuus varmistetaan?
Tietoliikenneyhteyksien suojaamista koskevat vaatimukset asetetaan laissa sähköisen viestinnän palveluista. Sen mukaan yleiset viestintäverkot ja -palvelut on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että ne kestävät normaalit odotettavissa olevat ilmastolliset, mekaaniset, sähkömagneettiset ja muut ulkoiset häiriöt. Lisäksi niiden toimivuutta merkittävästi häiritsevät viat ja häiriöt tulee voida havaita.
Liikenne ja viestintävirasto Traficom on tarkentanut lain vaatimuksia mm. määräyksellä viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistamisesta sekä viestintäverkkojen synkronoinnista, jossa asetetaan vaatimuksia esimerkiksi merikaapeleiden rantautumispaikkojen suojaamiselle ja kansainvälisten yhteyksien varmistamiselle.
Aiheeseen liittyviä uutisia:
Huoltovarmuuskeskus nostaa kaasun toimitusvarmuuden riskiarviota
Yrityksillä monia keinoja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen
HVK on kehottanut kriittisen infrastruktuurin yrityksiä kohottamaan varautumistasoa