Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia huoltovarmuudesta

(Päivitetty 9.9.2022)

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on seurannut Ukrainan kriisiä joulukuusta 2021 lähtien ja kokoaa tilannekuvaa Ukrainan sodan vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen. Lue uusin tilannekuva.

Tilannekuvaa kootaan yhdessä Huoltovarmuusorganisaation (HVO) kanssa. Yksityiskohtaiset toimialatiedot ovat turvaluokiteltuja eivätkä näin ollen julkisia.

Miten Suomi pärjää ilman Venäjän maakaasua?

Suomen riippuvuus maakaasusta on selvästi Keski- ja Etelä-Eurooppaa vähäisempi. Suomessa maakaasusta noin 60 prosenttia käytetään teollisuudessa ja noin 35 prosenttia energiantuotannossa. Kaasu on etenkin energiatuotannossa laajalti korvattavissa muilla polttoaineilla ja niissä kohteissa, joissa korvaaminen on mahdotonta, voidaan varautua hankkimalla nesteytettyä maakaasua (LNG).

Suomen kaasuverkostoon maakaasua on saatu Imatran raja-aseman välityksellä Venäjältä sekä Suomen ja Viron välisen yhdysputken Baltic Connectorin kautta. Toukokuussa maakaasun tulo Venäjän kautta katkaistiin, mihin Suomessa olikin jo varauduttu pitkin kevättä. Baltic Connectorin kautta kaasua saadaan Suomeen edelleen normaalisti. Kesäkaudella maakaasua tarvitaan selvästi vähemmän, ja tulevasta talvesta alkaen maakaasun riittävyyttä varmistaa Inkoon satamaan sijoitettava kelluva LNG-terminaali.

Huoltovarmuuskeskus tarkkailee markkinoita kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja on pitkin kevättä tehnyt tehostettua varautumista yhdessä alan toimijoiden kanssa. Energiayhtiöt voivat vaihtaa ja ovat jo vaihtaneetkin kaasua muihin polttoaineisiin markkinaehtoisesti. Kotitalousasiakkaiden suora kaasun tarve kyetään kattamaan joka tilanteessa. HVK on varautunut huolehtimaan suojatuista asiakkaista siinä tilanteessa, että myös Baltic Connector olisi poissa käytöstä.

Kuinka riippuvainen Suomi on Venäjältä tulevasta energiasta?

Oman sähköntuotannon lisäksi Suomi tuo sähköä viidellä yhteydellä, niistä yksi on Venäjältä. Vuonna 2021 Venäjältä Suomeen tuleva energia muodosti noin kolmanneksen kokonaistuonnista. Tätä kolmannesta voidaan korvata omalla sähköntuotannolla ja tuomalla energiaa Ruotsista sekä Virosta. Ydinvoimayksikkö Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto käynnistyy talvella 2022, mikä kasvattaa sähkön omavaraisuutta merkittävästi.

Noin 70 prosenttia Suomessa jalostettavasta raakaöljystä on tähän asti hankittu Venäjältä. Neste on ilmoittanut korvanneensa suurimman osan Venäjän öljystä muilla raakaöljylaaduilla, kuten Pohjanmeren öljyllä.

Valmiita polttonestetuotteita, kuten bensiiniä ja dieseliä, tuodaan Suomeen paljon esimerkiksi Ruotsista.

Miten Suomi varautuu polttoaineiden tuontihäiriöihin?

Suomi on varautunut polttoaineiden mahdollisiin tuontihäiriöihin hyvin. Vuoden 2018 valtioneuvoston päätöksen mukaan Suomessa pitää olla viiden kuukauden normaalia kulutusta vastaavat määrät tuontipolttoaineita. Polttoaineyhtiöiden velvoitevarastot ja valtion varmuusvarastot kattavat tämän velvoitteen. Yrityksillä on lisäksi omia kaupallisia varastoja. Suomen viiden kuukauden velvoitteeseen verrattuna EU:n jäsenmaissa ja Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n jäsenmaissa velvoite on 90 päivää. Nämä varastot on tarkoitettu pitämään yhteiskunnan kriittiset toimijat toimintakykyisinä.

Miten kriittinen teollisuus pärjää kriisissä?

Merkittävä osa teollisuuden käyttämistä raaka-aineista on tuonnin varassa. HVK:ssa on jatkettu keväällä 2020 alkanutta teollisuuden tilannekuvan laatimista säännöllisin väliajoin. Vuoden 2021 tilannekuvissa keskeiseksi ovat nousseet pandemia-aikana teollisuudenalojen yritysten ja niiden tuotantolaitosten toimintakyvyn säilyttämisen lisäksi laajat ja globaalit raaka-aineiden ja komponenttien saatavuushaasteet sekä kansainvälisen merilogistiikan jo pidempään jatkuneet ongelmat.

Koronatilanteen vuoksi teollisuudenalojen yritykset ovat sopeutuneet merkittäviin raaka-aineiden saatavuushäiriöihin kasvattamalla mahdollisuuksien mukaan varastojaan sekä tarkastelemalla arvo- ja hankintaketjujaan, joten niiden kyvykkyys toimia myös uudenlaisessa kriisissä on korkea.

Mitä vaikutuksia Itämeren liikenteen häiriöillä olisi Suomelle?

Yli 80 prosenttia Suomen tuonnista ja viennistä kulkee Itämerta pitkin. Jos liikennöinti Itämerellä häiriintyisi, se vaikuttaisi Suomen rahtiliikenteeseen. Liikenne Itämerellä suuntautuu kolmeen: Viron kautta itäiseen Eurooppaan, Tukholman kautta Etelä- ja Keski-Eurooppaan ja Suomesta suoraan Saksaan, Puolaan ja Pohjanmerellä sekä Atlantilla sijaitseviin satamiin. Myös Venäjä on riippuvainen Itämeren liikenteen toimivuudesta.

Loppuvuodesta tehdyn selvityksen mukaan kansainvälisessä konttiliikenteessä on koronapandemian vuoksi yhä häiriöitä, mikä vaikuttaa osaltaan logistiikan sujuvuuteen globaalisti. Monet yritykset ovat reagoineet tilanteeseen kasvattamalla varastojaan ja tarkastelemalla arvo- ja hankintaketjujaan.

Riittääkö AdBlueta dieselin joukkoon?

Diesel-kulkuneuvoissa tarvittavalla AdBlue-tuotteella on kotimaista valmistusta ja valmistajilla on kyky lisätä tuotteen volyymitasoa ja varastointikapasiteettia Suomessa. Hetkellisten saatavuushaasteiden jälkeen tilanne onkin kohentunut. Huoltovarmuuskeskus sekä AdBluen tuotannosta ja jakelusta Suomessa vastaavat yritykset ovat  selvittäneet mahdollisuuksia lisätä tuotantoa sekä löytää uusia urean tuontikanavia. Lue lisää täältä.

Miten kyberturvallisuudesta voi pitää huolta?

Yhteiskunta toimii yhä enemmän digitaalisten yhteyksien ja palvelujen varassa, mikä vuoksi alttius kyberhäirinnälle ja -iskuille kasvaa. HVO:n Digipoolin teettämän selvityksen mukaan eri toimialojen kyberturvalllisuustilanne on Suomessa keskimäärin kohtuullinen, mutta vaihtelua yritysten välillä on paljon. Kybertoiminta on tällä hetkellä aktiivista kansainvälisessä kyberympäristössä, joten heijastevaikutukset voivat ulottua myös Suomeen. Siksi suojauksista on aina hyvä pitää huolta.

Kyberturvallisuuskeskus seuraa jatkuvasti kyberuhkien kehitystä ja julkaisee kuukausittain esimerkiksi Kybersäätiedotetta. Mikäli kyberturvallisuuteen liittyviä ongelmia ilmenee, niistä voi tehdä digitaalisella lomakkeella ilmoituksen Kyberturvallisuuskeskukseen. Kyberturvallisuuskeskus ja HVK ovat rakentaneet yhdessä toistakymmentä vuotta palveluita ja varautumiskyvykkyyksiä yhdessä huoltovarmuuskriittisten yritysten kanssa.

Kuinka omavarainen on Suomen elintarvikehuolto?

Kotimaiset raaka-aineet ovat suomalaisen elintarvikehuollon pohja. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia, mikä on huoltovarmuuden kannalta riittävä omavaraisuus.

Alkutuotanto, teollisuus ja kauppa tarvitsevat kuitenkin myös tuotteita, joita Suomessa ei voida tuottaa. Niiden joukossa on muun muassa energiaa, kemian tuotteita, koneita ja varaosia, eläinrehujen komponentteja sekä elintarviketeollisuuden raaka-aineita ja lisäaineita.

Riittävätkö lannoitteet turvaamaan sadon?

Maatalouden lannoitteiden riittävyys on aiheuttanut huolta. Vuoden 2022 kasvukausi kyetään kuitenkin hoitamaan kohtuullisen hyvin. Nyt valmistaudutaan jo turvaamaan vuoden 2023 kasvukauden tuotantoa.

Kootun tiedon perusteella lannoitevarastot ja raaka-aineet riittävät, mutta uusia hankintalähteitä tarvitaan, eikä kustannusrakenteesta ole varmuutta. Tämän takia lannoitetehtaat ovat hetkellisesti pysäyttäneet tilausten vastaanoton (tilanne viikolla 10/2022). Vastaavia ilmiöitä on ollut Euroopassa laajemminkin vuonna 2021 ja 2022 alkuvuonna ja niitä tapahtuu usein markkinoiden ollessa epävakaat. Vaikka toimituksiin tulee katkoksia, se ei tarkoita, että toiminta pysähtyisi.

Huoltovarmuuskeskus ei varastoi valmiita lannoitteita, mutta raaka-aineita kylläkin. Varmuusvarastojen käyttäminen on aina viimeinen keino, eikä kevään 2022 lannoitehuollon turvaamiseksi ole ilmennyt tarvetta turvautua niihin. Huoltovarmuusorganisaatio eli HVO, viranomaiset, yksityissektori ja järjestöt tekevät tämänkin asian ratkaisemiseksi yhteistyötä.

Mikä on huoltovarmuuden tilannekuvan merkitys?

Tilannekuvan säännöllinen kokoaminen on päätöksenteon kannalta välttämätöntä poikkeustilanteissa. HVK ja HVO:n poolit ryhtyivät keräämään tietoa omien toimialojensa haasteista ja toimintakyvystä koronakriisin alkuvaiheessa noin kaksi vuotta sitten. Koronapandemian aikana tehdyllä tilannekuvalla on voitu analysoida ja ennakoida koronakriisin vaikutuksia yhteiskunnan kriittisille toimialoille.

Tällä hetkellä tilannekuvaa tehdään kahden viikon välein Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän päätöksenteon tueksi. Tilannekuvan avulla seurataan ja ennakoidaan eri alojen toimintakykyä ja niiden mahdollisesti kohtaamia haasteita.

Miten elintarvikkeet riittävät kaupoissa?

Koronapandemian aikana on nähty, että elintarvikkeita riittää kaupoissa. Kaupanalan toimijat ovat hyvin varautuneita erilaisiin häiriötilanteisiin ja tekevät vahvaa yhteistyötä muun muassa Huoltovarmuusorganisaatiossa. Ainoastaan hamstrauksella saatetaan aiheuttaa hetkellisiä tuotepuutteita, minkä vuoksi hamstrausta olisi hyvä välttää.

Miten kodeissa voi varautua häiriötilanteeseen?

Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin. Kodeissa on hyvä varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa ja viranomaisten sekä järjestöjen tekemiin 72 -tuntia suosituksiin on tärkeää tutustua.